Viiltely apu tunnekuormaan?

Viiltely – kun keho kantaa tunnekuormaa

Viiltely on ilmiö, joka puhuttelee sekä yksilöitä että yhteiskuntaa. Se ei ole pelkkä oire, vaan monisyinen viesti – kehon yritys kertoa jotain, mikä ei ole vielä saanut sanoja. Länsimaissa viiltely ymmärretään usein keinona hallita sisäistä ahdistusta, voimakkaita tunteita tai selviytyä traumaattisista kokemuksista. Se voi hetkellisesti helpottaa oloa, mutta samalla aktivoida aivojen palkitsemisjärjestelmää tavalla, joka tekee siitä riippuvuuden kaltaisen.

Aivot, stressi ja käyttäytymisen kaavat

Viiltely vapauttaa endorfiineja – kehon luontaisia hyvänolon molekyylejä – ja tuo hetkellistä helpotusta. Tämän vuoksi se voi olla erittäin koukuttavaa. Aivot alkavat oppia, että viiltely helpottaa oloani, joten ne alkavat vaatia sitä yhä uudestaan.

Tunteiden säätely vaikeutuu, kun aivot rakentavat epäterveen, mutta tehokkaan selviytymisstrategian. Nuoren kehittyvät aivot – etenkin otsalohko – ei vielä kykene säätelemään impulsseja yhtä vahvasti kuin aikuisella, mutta tunteita tulkitseva mantelitumake (amygdala) toimii jo täysillä. Tämä voi altistaa impulsiiviselle käytökselle, kuten viiltelylle.

Pitkittynyt stressi muuttaa aivokemiaa ja saattaa johtaa masennukseen. Tällöin mantelitumake herkistyy entisestään ja alkaa reagoida pelko- ja uhkasignaaleihin yhä herkemmin. Kierre on valmis: aivot odottavat helpotusta viiltelystä, joka lopulta syventää ongelmaa.

Aivot rakentavat elämämme

Aivot painavat vain 2 % kehomme massasta, mutta kuluttavat 20 % elimistömme hapesta. Ne muodostuvat pääasiassa vedestä ja rasvasta, ja ovat jatkuvasti muovautuvia – ilmiötä kutsutaan neuroplastisuudeksi.

Erityisen tärkeä rooli on otsalohkolla, joka vastaa muun muassa päätöksenteosta ja tunteiden säätelystä. Aivojen kyky säädellä käytöstä perustuu hermosolujen välisiin yhteyksiin – mitä enemmän harjoitamme tervettä toimintamallia, sitä vahvemmaksi se muodostuu.

Viiltely – keino kestää vai huuto avusta?

Viiltely voi olla nuoren keino selviytyä hetkellisestä tunnekaaoksesta. Usein taustalla on trauma, masennus tai ahdistus, mutta myös yksinäisyys tai kokemus ulkopuolisuudesta. Viiltely liittyy usein muihin mielenterveyden häiriöihin, kuten syömishäiriöihin tai itsetuhoisuuteen. Seuraukset voivat olla sekä fyysisiä (arvet, tulehdukset) että psyykkisiä (itsetunto-ongelmat, masennus).

Hyvä uutinen: aivot voi kouluttaa uudelleen

Aivot muovautuvat koko elämän ajan. Terveelliset elämäntavat, liikunta, uni ja ravinto tukevat tätä muutosta. Fyysinen aktiivisuus, kuten jooga, tanssi tai pyöräily, vapauttaa samoja hyvänolon hormoneja kuin viiltely – mutta ilman vahinkoa.

Jo 20–30 minuutin liikunta tekee aivoista plastisemmat. Tämä johtuu osittain GABA-välittäjäaineesta, jonka toiminta vähenee liikunnan aikana ja mahdollistaa uusien yhteyksien syntymistä. Liikunta myös säätelee stressivastejärjestelmää (HPA-akselia) ja vahvistaa otsalohkon ja hippokampuksen toimintaa – auttaen hillitsemään impulsiivisuutta ja tukemaan tunne-elämää.

Yksi kokonaisvaltainen hoitomuoto, joka voi tukea aivojen ja kehon palautumista, on hermoratahieronta. Se perustuu hermoston kautta kulkevien impulssien tasapainottamiseen ja kehon omien säätelyjärjestelmien aktivointiin. Hermoratahieronta auttaa parasympaattisen eli palautumista tukevan hermoston aktivoitumisessa, mikä vähentää stressireaktioita ja auttaa kehoa löytämään rauhan.

Monet kokevat hoidon aikana syvää rentoutumista ja tunteiden vapautumista. Hermoston rauhoittuessa myös aivot saavat mahdollisuuden rakentaa uusia, terveitä hermoverkostoja. Tämä voi pitkällä aikavälillä tukea tunnesäätelyä ja vähentää tarvetta selviytymiskeinoihin, kuten viiltelyyn.

Koska hermoratahieronta toimii kehollisesti, se ohittaa pelkän järkiperäisen ajattelun ja tuo helpotusta suoraan kehon kautta – sinne, missä tunne usein asuu, kun sanat eivät vielä riitä.

Uni – kehon ja mielen huoltohetki

Hyvä uni ei ole luksusta, vaan elintärkeää. Tavoitteena tulisi olla 8–10 tuntia yössä. Uni tasapainottaa tunnesäätelyä, vähentää ahdistusta ja vahvistaa ongelmanratkaisukykyä. Se voi tarjota nuorelle keinon löytää viiltelyn tilalle vaihtoehtoisia selviytymisstrategioita. Unen aikana myös serotoniinin ja muiden mielialaa säätelevien aineiden tuotanto tehostuu.

Vitamiinit ja aivoterveys

Ravitsemus on osa tunne-elämän tukemista. D-vitamiinin puute on yhteydessä masennukseen, ja sen riittävä saanti voi tukea mielialaa. B-vitamiinit, magnesium, omega-3-rasvahapot sekä sinkki tukevat hermoston toimintaa ja vähentävät stressiä. Kannattaa suosia vihreitä kasviksia, marjoja ja kotimaisia raaka-aineita – niissä piilee luonnon oma tasapainottaja.

Vaihtoehtoiset keinot tunnesäätelyyn

Viiltelyn sijaan voi kokeilla esimerkiksi:

• Luovia ilmaisukeinoja: kirjoittaminen, maalaaminen, musiikki.

• Aistiharjoitteita: jääpalan puristaminen, kasvojen huuhtelu kylmällä vedellä, eteeristen öljyjen tuoksuttelu.

• Mindfulness ja hengitysharjoitukset: auttavat kohtaamaan tunteet ilman pakoreaktioita.

• Päiväkirjan pitäminen: auttaa nimeämään ja ymmärtämään tunteita.

Terapioista hyödyllisiä voivat olla esimerkiksi:

• Dialektinen käyttäytymisterapia (DBT)

• Kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT)

• Traumaterapia

• Ratkaisukeskeinen terapia

Lääkkeet – apuna, ei yksin ratkaisuna

Masennus- ja ahdistuslääkkeet voivat tukea toipumista, mutta niiden käyttöön liittyy riskejä. Lääkkeet vaikuttavat usein nopeasti, mikä voi kasvattaa riippuvuusriskiä etenkin GABA-järjestelmän kohdalla – samaa reittiä käyttää myös alkoholi. Lääkitys voi olla väliaikainen apu, mutta rinnalle tarvitaan aina muutosta ajatus- ja käyttäytymismalleihin. 

Pienet rutiinit – suuri vaikutus

Lopulta arjen peruspilarit – hyvä uni, säännöllinen ruokailu, liikunta, läheiset ihmissuhteet ja turvalliset tavat käsitellä tunteita – ovat suurimmat liittolaisemme. Jokainen meistä tarvitsee välineitä, joilla säilyttää oma tasapaino elämän myllerryksessä.

Hermoratahieronta voi olla osa näitä rutiineja – hoitava hetki, jossa keho kuullaan ja hermosto saa mahdollisuuden rauhoittua. Se muistuttaa meitä siitä, että jokainen meistä on kokonaisuus, jossa mieli ja keho kulkevat käsi kädessä.

Jos sinä tai läheisesi kamppailee viiltelyn, stressin tai tunnesäätelyn kanssa, ota askel kohti lempeämpää yhteyttä itseesi. Hermoratahieronta, turvalliset ihmissuhteet ja ymmärrys voivat avata oven muutokselle.

Hermoratahieronnan koulutuksia alkaa vähintään 2 kertaa vuodessa. Ilmoittaudu ja varaa paikkasi ajoissa. 

Kaisa Hannula, kouluttaja

Lapin hermoratahierojaopisto

Löydät minut myös somesta: 

Instagram

(1) Facebook