Liikunnalla on lukuisia terveysvaikutuksia jo yhdellä kertaa. Tilanne paranee liikunnan ollessa säännöllistä. Missä ja miten liikumme on meidän oma juttumme, mutta voimme liikunnalla edistää taikka haitata vointiamme.
Liika liikunta on epäterveellistä, tasapaino rasituksen ja levon välillä on tärkeää huomioida. Monesti meillä ihmisillä on tapana, joko liikkua liikaa taikka liian vähän. Kun aloitamme liikkumisen pitkän ajan jälkeen, emme yleensä huomioi kuntomme heikentyneen vaan jatkamme siitä mihin jäimme. Harva meistä ajattelee liian kova tahtisen liikunnan haittoja kehollemme. Voisimmekohan joskus opetella nauttimaan elämästä ja liikunnasta pikkuhiljaa? Voisimme aloittaa liikkumisen ihan pikkumääristä, joillekkin riittää jo 15 minuuttia päivässä. Tietysti se riippuu mitä tavoittelemme.
Itse lähden siitä, että liikunta on yksi osa alue meidän parempaa terveyttämme ja mielen hyvinvointia. Siksikin tykkään touhuta metsäympäristössä. Jo ½ tuntia metsässä rentouttaa ja lievittää stressiä, tasoittaa verenpainetta sekä aktivoi parasympaattista hermostoa toimimaan kiivaammin. Joka tapauksessa palaudumme nopeampaa.
Lajeja on loputtomasti. Tässä muutama esimerkki:
Liikunnalla ei tarvitse olla tavoitteita. Riittää aluksi, että teemme jotain. Pikkuhiljaa liikunta vie meitä eteenpäin. Liikunta on kiistaton terveysvaikuttaja. Se ennaltaehkäisee kuin myös toimii omahoitona moneen jo puhjenneeseen sairauteen.
Liikunta lisää stressihormonien tuotantoa hetkellisesti. Se myös opettaa kehoamme purkamaan kuorman liikuntasuorituksen lakattua. Voimme vähentää stressin kokemusta säännöllisellä liikunnalla.
3 kertaa viiikossa lenkkeiltyämme hyödymme siitä kuin masennuslääkkeistä. Näin ollen terapiaan ja lääkkeisiin kannattaisi lisätä pikkuhiljaa liikunta mukaan.
Rasittavuutta lisätään pikkuhiljaa oman kunnon mukaan. Sohvaperuna voi aloittaa 15 minuutin päivittäisellä kävelyllä ja lisätä matkaa kunnon kehittyessä.
Hetkellisesti kannattaa mennä oman kantokykynsä äärilaidalle, mutta vain hetkeksi.
Antti Heikkilän HIIT-harjoite on erittäin helposti toteutettava ja ei vie aikaa juuri lainkaan, ehkäpä kuitenkin sohvaperunan olisi hyvä aloitella ihan kävelystä ja kävellä 3 kertaa hengästykseen saakka jokaisella liikunta kerralla. Hengästymisen jälkeen voi taas jatkaa tasoitellen.
Diabetes lisääntyy kokoajan, yksi ehkäisijöistä on liikunnan säännöllinen harrastaminen. Liikunta parantaa sokeriaineenvaihduntaa ja näin ollen vaikuttaa insuliini-hormoonin toimintaan kehossa.
Aivojen plastisuus eli muovautuvuus lisääntyy harrastaessamme säännöllisesti liikuntaa. Myös ohimolohkon ja etuaivolohkon yhteistyö paranee. Tämä yhteistyö tasapainottaa elämäämme. Aivot luovat yhteyksiä läpi elämämme. Liikunnalla voimme lisätä syntyviä yhteyksiä.
Muistisairauksien ehkäisyssä ja hoidossa liikunnalla on myös tehtävänsä. Päivittäiset kävelyt ovat merkittävässä osassa elämänlaadun ylläpidossa. On merkitystä, kuinka voimme ikääntyessämme. Nykyihmisen elinajan olete kasvaa jatkuvasti, mikäli haluamme tehdä oikeasti ne asiat, joita töissä ollessamme haaveilemme, kannattaa laittaa töppöstä toisen eteen ja nauttia luonnosta sekä kauniisti istutetuista puistoista.
Hermosto johtaa ruuansulatuskanavan toimintaa alusta loppuun ja siksi nieltyämme voimme vaikka seisoa käsillämme ja ruoka etenee siltikin oikeaan suuntaan. Hermosto ja aivot rakentuvat rasvasta eli liekö oikeat rasvat tie suurempaan älykkyyteen?
Iskiashermo on noin peukalonpään paksuinen hermo. Paksuin ja pisin kehon hermoista, joka ulottuu pakaroilta ja päättyy varpaiden kärkiin. Se hermottaa lihakset jaloissa sekä verisuonet, jotka tuovat happirikasta verta ja kuljettavat solujen aineenvaihdunta tuotteet pois kehosta. Näin lihasten toiminta paranee.
Intialaisessa päähieronnassa on paljon samoja vaikutuksia kuin hermoratahieronnan päänhieronnassa. Hermoratahieronnassa aloitamme hoidon päänhieronnalla edeten käsien ja jalkojen sekä selän käsittelyyn. Päänhieronta on stressin purkuun oiva työkalu. Moni on jo kokenut päähieronnan suuren rentouttavuuden. Pään hieronta lisää alueen veren- ja...
