Ihmisen kuollessa, puikoilla muussaten aivot imettiin vain heitettäväksi pois. Näin muinaiset egyptiläiset arvottivat persoonamme synnyin sijaa. Sydän oli sielun kehto, joten se puhdistettiin ja huolella aseteltiin takaisin, jotta sielu olisi mukana ihmisen poistuessa maailmastamme. Meni tuhat vuotta ennen kuin aivot saivat arvostusta ja vielä vuosisatoja, että tutkimusten avulla osasimme arvostaa niitä kehomme ylimpänä komentajana.
Filosofi René Descartes päätteli käpylisäkkeen
säilyttävän sieluamme. Aivoissa on kaksi puoliskoa, joissa on kaksi kaikkia
alueita ja käpylisäke kaiken keskellä näyttäytyi erikoisena kokonaisuutena.
Tämä päätelmä ohjasi häntä ajattelemaan sielun sijaitsevan siellä. Tämän päivän
tiedon mukaan käpylisäke on nukkumatin kaveri. Se ohjaa vuorokauttamme
erittämällä muun muassa melatoniinia päästäksemme helpommin unten maille.
Nykyään ajattelemme aivojen olevan yhtä kuin persoonamme. Vapaa tahtomme on aivoissa sijaitsevien hermosolukytköksien määritelmä menneestä ja tästä hetkestä, eli niin sanottu keskiarvo tilanteestamme. Hermosoluverkosto siis päättää mitä me tahdomme elämäämme. Aivoille positiivisella ajattelulla on suuri merkitys hermoverkoston kompromisseihin, jotka johtavat meitä haluamaamme päämäärään. Mikäli esimerkiksi uskomme toipumiseen, kehomme paranee nopeampaa ja esimerkiksi rakkaan lemmikin luo haluaminen edesauttaa saamaan ajatuksesta kiinni konkreettisesti. Vastaavasti myös negatiivinen ajatusmalli haittaa elämäämme. Tämä on syy miksi ei kannata liioin tehdä mitään mitä vaimo, mies tai joku muu haluaa ja se itsestä tuntuu täysin vasten mieliseltä. 😉
Kaikki muut elimet voidaan vaihtaa,
mutta aivoihin ei kukaan ole vielä uskaltanut kajota. Kuka tietää kuka henkilö
sen jälkeen olisi, jos aivojen vaihtaminen osattaisiin tehdä? Jarkko Niemen
kroppa ja minun ajatukset tai toisinpäin kuulostaa hiukan erikoiselle.
Aivokuoren paksuus on verrannollinen eläinten älykkyyteen. Ihmisellä on poimuttunut aivokuori. Poimutus kasvattaa pinta-alaa laajemmaksi. Aivokuori muodostuu hermosoluista. Hermoratahieronta aloitetaan päästä lisäten verenkiertoa aivojen alueella. Hermoratahieronnalla aktivoimme parasympaattista hermostoa korjaamaan kehoamme. Hermoratahieronnassa koko keho pyöritellään lujan lempeällä otteella kauttaaltaan. Kosketuksella pääsemme vaikuttamaan mm. trauman kokemuksiin. Trauma sijaitsee liskoaivoissa, jotka eivät ymmärrä puhetta, mutta kosketuksen päälle nekin jo ymmärtävät. Lapin hermoratahierojaopiston hermoratahieronnan mestarit saavat oppia aivorakenteesta laajemmin. Hoidamme hermoratahieronnalla esimerkiksi muistisairaudesta kärsiviä ihmisiä.
Hoidolla on suuri merkitys terveyden saavuttamiseksi, mutta voimme myös itse tehdä asioita sen hyväksi ja näin nopeuttaa tervehtymistä. Liikunta, ravinto, uni ja hermoratahieronta yhteisvaikutuksella saavat melkein ihmeitä aikaan niin kehossa kuin mielessäkin. Aina kannattaa hoitaa, tietysti on muutama poikkeus jolloin ei kannata tehdä hermoratahierontaa:
Koulutus hermoratahierojaksi tai mestariksi sisältää ravinto-oppia, tietoa elimistöstä ja miten ravinto ja liikunta sekä uni vaikuttavat kehossamme. Mietimme kehoa kokonaisuutena, jossa kaikki vaikuttavat kaikkeen.
Hermosto johtaa ruuansulatuskanavan toimintaa alusta loppuun ja siksi nieltyämme voimme vaikka seisoa käsillämme ja ruoka etenee siltikin oikeaan suuntaan. Hermosto ja aivot rakentuvat rasvasta eli liekö oikeat rasvat tie suurempaan älykkyyteen?
Iskiashermo on noin peukalonpään paksuinen hermo. Paksuin ja pisin kehon hermoista, joka ulottuu pakaroilta ja päättyy varpaiden kärkiin. Se hermottaa lihakset jaloissa sekä verisuonet, jotka tuovat happirikasta verta ja kuljettavat solujen aineenvaihdunta tuotteet pois kehosta. Näin lihasten toiminta paranee.
Intialaisessa päähieronnassa on paljon samoja vaikutuksia kuin hermoratahieronnan päänhieronnassa. Hermoratahieronnassa aloitamme hoidon päänhieronnalla edeten käsien ja jalkojen sekä selän käsittelyyn. Päänhieronta on stressin purkuun oiva työkalu. Moni on jo kokenut päähieronnan suuren rentouttavuuden. Pään hieronta lisää alueen veren- ja...
